You’re not you when tired

Valtaosa on kuullut huonosti nukuttujen öiden johtavan muun muassa immunipuolustuksen häiriöihin, masennukseen, verenkieroelimistön sairauksiin, ruoansulatusongelmiin ja hormonaalisiin epätasapainotiloihin. Et ehkä kuitenkaan tiennyt unenpuutteen vaikuttavan myös luovuuteen, muistiin, päätöksentekoon, reaktiivisuuteen, tunne-elämän häiriöihin, virhealttiuteen ja sosiaalisten kykyjen heikkenemiseen. Vieläkö pohdit, miksi äidit toisinaan hukkaavat oman itsensä ja samalla käytöstavat lapsiveden mukana?

 

”Mom shaming”, eli toisten äitien vanhemmuuden (julkinen) kritisointi aiheuttaa monelle pelkoa ja ahdistusta. Pulloruokkiva äiti ei ehkä kehtaa rauhoitella vauvaa julkisilla paikoilla, koska ”pitäisi imettää ja mitä kaikki nyt ajattelee?!” kun toinen äiti ei uskalla piipahtaa kotimatkalla lähikauppaan, sillä lapsen vaatteet ovat päiväkodissa sottaantuneet ”ja mitä naapurin Marttakin ajattelee, jos likaisissa mennään…”. On totta, että äidit kritisoivat toisia äitejä melkoisen herkästi, mutta nämä samat äidit muuttuvatkin taas aivan normaaleiksi, hyväkäytöksisiksi ja empaattisiksi kansalaisiksi viimeistään, kun ovat saaneet taas riittävästi laadukasta unta ja lepoa. Miksi pienten lasten äidit ovat toisinaan niin ankaria toisiaan kohtaan?

 

 

Väsymys ei yksinään selitä ”mom shaming”-kulttuuria, vaan syyllisiä on muitakin. Sosiokulttuuriset normit nostavat äitiyden melkoiselle jalustalle ja kulttuurissamme annetaan helposti ymmärtää, että äitiydessä vain ”täydellinen” on riittävän hyvä. Koska jokainen meistä haluaa olla lapsilleen paras mahdollinen (eli mieluiten täydellinen) äiti, ovat väsyneissä mielissämme kaikki, jotka toimivat asioissa eri tavoilla vähemmän täydellisiä, eli eivät riittävän hyviä. Toisten tuomitseminen on myös pärjäämiskeino, jolla moni pyrkii lievittämään omia epävarmuuksiaan ja kipukohtia (ja näitähän äitiyteen liittyy paljon!).

 

Toisinaan myös kognitiivinen dissonanssi saattaa johtaa muiden äitien parjaamiseen. Sitä on saattanut hurahtaa äitiyteen oikein toden teolla ja ”poteroitunut” johonkin tiettyyn ideologiaan (missä ei muuten itsessään ole mitään vikaa ja parhaassa tapauksessa kyseinen ideologia helpottaa vauvavuosia). Nykymaailmassa mitä erilaisempien vanhemmuusaatteiden ympärille muodostuu kaikukammioita, jotka taas toisaalta luovat hyvinkin tarpeellista yhteisöllisyyttä ja turvaverkkoa. Toisaalta taas tuomitseva ilmapiiri ja jopa kiusaaminen ovat näiden ideologisten kaikukammioiden haittapuolia, jos ”yhteisöjen” ajatusmalleja tulee kyseenalaistaneeksi.

 

Et ole kauhea ihminen – olet väsynyt

 

Äitiys ja vanhemmuus vaativat yhteiskunnassamme paljon. Harvalla meistä on ympärillämme sellaisia tukiverkkoja kuin ihmisjälkeläisen kasvatus noin biologisesti vaatisi, joten on hyvin ymmärrettävää, että olemme kuormittuneita ja siten helposti tuomitsevia paitsi itseämme, myös kanssaäitejä kohtaan. Osa meistä tuomitsee toisia hiljaa mielessään, osa mutisee ruokakaupan kassalla ja osalla sormi slaidaa toisen yksityisviesteihin ”Hei nyt on kyllä pakko kommentoida, että tiesitkö, että sun pitäisi imettää/ käyttää kestovaippoja/ tehdä itse luomusosetta yms”.

 

Ja lopulta valtaosa meistä ei enää vauvavuosien jälkeen ajattele toisista äideistä lainkaan tuomitsevasti (tai ainakin paljon vähemmän) ja onneksi moni ajattelee myös itsestään kauniimmin. Vanhemmaksi tuleminen on valtava elämänmullistus, johon liittyy monella paljon fyysistä ja psyykkistä tuskaa (nämä eivät suinkaan rajoitu synnytykseen ja post-partumaikaan), höystettynä semi-pienellä identiteettikriisillä, parisuhteen ahdingolla ja väsymyksestä johtuvilla psykosomaattisilla ongelmilla. Jos ei ole vauvavuosien aikana ihan ”best self”, on hyvä yrittää olla armollinen itseään kohtaan ja kehua itseään päivän pienistäkin saavutuksista. Kun näkee itsessään ja omassa toiminnassaan hyvää, on sitä helpompaa nähdä muidenkin kohdalla!

 

 

PS. Et ole kauhea ihminen, vaikka olisit heikolla hetkellä sortunut kritisoimaan toisia äitejä. Jos pystyt, vielä vuosienkin jälkeen voi pyytää anteeksi ja toisaalta – joka päivä voi yrittää toimia paremmin kuin edellisenä!

 

 

 

Lähteet

 

Bryant, P. A., Trinder, J., & Curtis, N. (2004). Sick and tired: does sleep have a vital role in the immune system?. Nature Reviews Immunology, 4(6), 457-467.

Mullington, J. M., Haack, M., Toth, M., Serrador, J. M., & Meier-Ewert, H. K. (2009). Cardiovascular, inflammatory, and metabolic consequences of sleep deprivation. Progress in cardiovascular diseases, 51(4), 294-302.

Knutson, K. L., Spiegel, K., Penev, P., & Van Cauter, E. (2007). The metabolic consequences of sleep deprivation. Sleep medicine reviews, 11(3), 163-178.

Killgore, W. D. (2010). Effects of sleep deprivation on cognition. Progress in brain research, 185, 105-129.

Horne, J. A. (1988). Sleep loss and “divergent” thinking ability. Sleep, 11(6), 528-536.

Milewski, M. D., Skaggs, D. L., Bishop, G. A., Pace, J. L., Ibrahim, D. A., Wren, T. A., & Barzdukas, A. (2014). Chronic lack of sleep is associated with increased sports injuries in adolescent athletes. Journal of Pediatric Orthopaedics, 34(2), 129-133.

Horne, J., & Reyner, L. (1999). Vehicle accidents related to sleep: a review. Occupational and environmental medicine, 56(5), 289-294.

Beattie, L., Kyle, S. D., Espie, C. A., & Biello, S. M. (2015). Social interactions, emotion and sleep: A systematic review and research agenda. Sleep medicine reviews, 24, 83-100.

Dement, W. C., & Vaughan, C. (1999). The promise of sleep: A pioneer in sleep medicine explores the vital connection between health, happiness, and a good night’s sleep. Dell Publishing Co.

Al-Abri, M. A. (2015). Sleep Deprivation and Depression: A bi-directional association. Sultan Qaboos University Medical Journal, 15(1), e4.

Samuels, C. (2008). Sleep, recovery, and performance: the new frontier in high-performance athletics. Neurologic clinics, 26(1), 169-180.

Honn, K. A., Hinson, J. M., Whitney, P., & Van Dongen, H. P. A. (2019). Cognitive flexibility: a distinct element of performance impairment due to sleep deprivation. Accident Analysis & Prevention, 126, 191-197.