Itsesäätelytaitojen kehitys 2–4 vuotiailla

Itsesäätelytaitojen kehitys 2–4 vuotiailla

Itsesäätely on varhaislapsuuden kehityksen kulmakivi, joka vaikuttaa merkittävästi elämän kaikkiin osa-alueisiin, mukaan lukien yhteen vanhemmuuden haastavimmista puolista: uneen.

 

Mitä itsesäätely tarkoittaa?

Itsesäätelyyn kuuluu muun muassa tunteiden, käyttäytymisen ja kehon liikkeiden hallinta eri tilanteissa, sekä kyky ylläpitää keskittymistä ja vastustaa välitöntä mielihyvää tuottavia tekoja. Nämä kyvyt tukevat sosiaalisia taitoja, koulumenestystä, mielenterveyttä, sekä unta ja nukkumista. Seuraavaksi perehdytään 2–4-vuotiaiden lasten itsesäätelytaitojen kehitykseen ja erilaisiin keinoihin, joilla tukea lasta.

Itsesäätelyn kehitys ikäkausittain

2-vuotiaan itsesäätelytaidot

Kahden vuoden ikäinen taapero ei ymmärrä itsesäätelystä vielä paljoa. Lapsella saattaa olla jo melkoinen sanavarasto ja hyvät motoriset taidot, mutta impulssien hallinta on aivan – noh – lapsen kengissä. Osa 2-vuotiaista saattaa kyetä hyvin levänneenä ja ruokittuna hiukan odottamaan vuoroaan pelissä, mutta tämän ikäinen lapsi kaipaa paljon aikuisen apua itsesäätelytaidoissa. Sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen itsenäisesti on tässä iässä haasteellista.

 

Esimerkki: Kahden vuoden ikäinen lapsi saattaa saada hepulit nukkumaanmenon lähestyessä, koska hän ei pysty ilmaisemaan tai ymmärtämään tarpeitaan. Tässä kohtaa lempeä ohjaus, johdonmukaiset rutiinit ja tilanteen sanoittaminen saattavat auttaa tunteiden käsittelyssä, mutta ei pidä odottaa ihmeitä!

 

Muun muassa tämän takia yksin nukkuva lapsi on hyvä pitää pinnasängyssä niin pitkään kuin vain mahdollista – on liikaa odotettu, että lapsi osaisi pysytellä sovitusti omassa sängyssä ja tässä epäonnistuminen luo turhaa kitkaa vanhemman ja lapsen välille. Pinnasängyn käyttöikää voi yrittää pidentää käännetyllä unipussilla ja pohjan laskemisella.

 

Joillekin lapsille taas sopii lattiasänky aivan pienestä pitäen, eli pinnasänkyä ei välttämättä käytetä missään vaiheessa. Tämä vaatii huomattavia panostuksia huoneen ja koko kodin turvallisuuteen, mutta tietyllä temperamentilla varustettu lapsi saattaa nukkua paremmin, kun tietää, että sängystä lähteminen on koko ajan vaihtoehto. On kuitenkin huomionarvoista, että jopa vannoutuneet Montessori-menetelmän noudattajat eivät yleensä saa lattiasänkyä toimimaan alle 2,5–3-vuotiaalla, sillä näin pienellä ei yksinkertaisesti ole sellaista impulssikontrollia, joka sallisi sängyssä pysymisen nukkumaanmenoaikaan ja öisin.

 

Tähän väliin mahtuu paljon eri koulukuntia ja ajatuksia nukahtamisen ja nukkumisen järjestämiseksi, mutta turvallisuus tietenkin aina ennen kaikkea! Paljon on kiinni paitsi koko perheen toiveista, mutta myös lapsen ja vanhemman temperamentista, heidän välisestä suhteesta ja sen hetkisestä elämäntilanteesta.

3-vuotiaan itsesäätelytaidot

Vuoden aikana tapahtuu kuitenkin paljon ja 3-vuotiaalla on jo huomattavasti kehittyneemmät valmiudet itsesäätelyyn. Yleensä 3-vuotias kykenee noudattamaan ja ymmärtämään yksinkertaisia ohjeita, mikä kertoo impulssien hallinnan vahvistumisesta ja kognitiivisesta joustavuudesta.

 

Esimerkki: 3-vuotias lapsi saattaa pystyä odottamaan omaa vuoroaan lautapelissä hermostumatta, vaikka tilanne ei ole hänelle täysin mieluinen. Odottaminen on välttämätöntä pelin jatkumiseksi ja lapsi pystyy yleensä ymmärtämään tämän. Lapsi ei vielä kykene ymmärtämään unen ja nukkumisen hyötyjä ja ei todennäköisesti näe nukkumisessa mitään hauskaa tai ilahduttavaa. Tämä saattaa tehdä nukkumaanmenoista haasteellisia tilanteita vielä tässäkin iässä, mutta positiiviset rutiinit nukkumaanmenon ympärillä ja aktiivinen kanssasäätely tukevat itsesäätelyä vaikeina hetkinä. 

 

Näin tuet kehitystä:

  • Esimerkin näyttäminen: Puhu itsellesi ääneen, kun käsittelet vaikeita tunteita ja pettymyksiä. Lapsi kuuntelee ja oppii sinulta hyviä tapoja käsitellä vastoinkäymisiä.
  • Ikätasoinen kommunikaatio: Kiinnitä huomiota ikätasoiseen kielenkäyttöön, kun puhutte tunteista. Sanojen lisäksi voi hyvin ottaa käyttöön myös fyysisempiä ilmaisutapoja ja esimerkiksi näyttää, missä mikäkin tunne tuntuu.
  • Tarjoa vaihtoehtoja: Tarjoa lapselle mahdollisuuksia vaikuttaa oman päivän kulkuun. Pidä kuitenkin huoli rajoista ja tarjoa ikätasoisia vaikutusmahdollisuuksia.

Itsesäätely 4-vuotiaana

Tässä iässä lapsen valmiudet itsesäätelylle ovat huomattavasti kehittyneet. 4-vuotias kykenee noudattamaan ja ymmärtämään monimutkaisiakin ohjeita, keskittyä itsenäiseen toimintaan ja neuvottelemaan. Empatiakyky kehittyy nopeasti!  

 

Esimerkki: Lapsi saattaa itsepuheen keinoin muistutella itseään sovituista säännöistä ja toimintatavoista. Hän kykenee odottamaan ja ei ole (täysin) mielihalujen vietävänä. Nukkumaanmenon ympärille sovitut säännöt ovat hyvin mielessä ja lapsi pystyy ymmärtämään hyvien yöunien hyödyt. Väsyneenä, nälkäisenä ja pettyneenä itsesäätelyn harjoittaminen saattaa silti olla haasteellista. 

 

Näin tuet kehitystä:

  • Kannusta sanoittamaan tunteita: Kehu lasta tunteiden sanoittamisesta ja keskustele tunteista ikätasoisesti. Tässä iässä lapset ymmärtävät myös muilla olevan tunteita, mikä tarjoaa mielenkiintoisia keskustelunavauksia.
  • Tarjoa ratkaistavissa olevia ongelmia: Anna lapsen selvittää erilaisia sosiaalisia ja kognitiivisia pulmia puuttumatta asioiden kulkuun.
  • Kasvun ajattelumalli: Muista kehua lasta hyvästä yrityksestä! Me kaikki menetämme joskus malttimme. Näytä esimerkkiä epäonnistuneista itsesäätely-yrityksistä, anteeksipyynnöstä ja uudelleen yrittämisestä!

Itsesäätelytaitojen rooli nukkumisessa

Itsesäätelytaidot auttavat lasta rauhoittumaan iltaisin, mutta itsesäätelytaidoilla on myös vaikutusta yöllisiin havahtumisiin. 2–3-vuotias lapsi kaipaa vielä paljon kanssasäätelyä, mutta 3-4-vuotiaan kohdalla voidaan puhua enenevissä määrin myös sellaisista itsesäätelytaidoista, jotka auttavat vaipumaan uneen iltaisin ja yöllisten heräämisten jälkeen.

Itsesäätely ja uni

Itsesäätelytaidoilla ja unen laadulla näyttäisi olevan yhteys. Lapset, jotka osoittavat enemmän tunne-elämän hallintaa ja kykenevät odottamaan palkintoja, menevät rauhallisemmin nukkumaan ja nukkuvat paremmin.

 

Unen parantaminen itsesäätelyn avulla:

 

  • Tunnesäätely: Erilaisia rauhoittumiskeinoja kannattaa esitellä ikätasoisesti. Kaikille eivät hengitysharjoitukset sovi, mutta tarjolla on lukemattomia muitakin tunnesäätelyn työkaluja, joista voi olla paljon apua. Pettymyksiä tai jännitystä sisältänyt päivä on tärkeää ”purkaa” ennen yöunille menoa.
  • Rutiinit: 2–4-vuotiaat rakastavat rutiineja ja niistä olisikin hyvä pitää kiinni – etenkin ilta-aikaan. Turvalliset rutiinit tukevat itsesäätelytaitoja, kun lapsi ei joudu arvuuttelemaan illan kulkua.  
  • Pystyvyyden tunteiden vahvistaminen: Anna lapselle tilaisuuksia onnistua arjen askareissa ja ota lapsi kodin hoitoon mukaan ”auttamaan”.

 

Väsyneenä kukaan ei ole parhaimmillaan ja itsenäinen nukahtaminen vaatii melkoisia itsesäätelytaitoja ja etenkin, jos oikeasti haluaisi olla tekemässä jotakin muuta. Ja lapset yleensä olisivat mieluiten tekemässä jotain muuta. Itsesäätely on kuitenkin taito siinä missä muutkin. Odotukset on kuitenkin syytä suhteuttaa lapsen ikään. Itsesäätelytaidoista ei turhaan puhuta varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa, mutta tässäpä taas taito, joka ei ole koskaan valmiiksi opeteltu!

Seuraa Uneksijaa Instagramissa saadaksesi vinkkejä lapsiperheen uneen ja perhe-elämään. 

Voisit kiinnostua näistä..

Kommentoi