Opinnot hyvässä vauhdissa!

Picture of Teija
Teija

Tämä on muuten aivan ensimmäinen blogitekstini. Uusi blogi on siis syntynyt. ☺

 

Avaan vielä tähän alkuun lyhyesti suhdettani uneen. Toki teitä kaikkia kiinnostaa enemmän, että miten vauvamme oppisivat nukkumaan kuin se, että miksi Teija tykkää nukkumisesta. Mutta lyhyesti siis: olen itse asiassa ollut itse aina verrattain huono nukkuja. Lapsuudesta asti olen aina heräillyt ja käynyt öisin vessassa – muistan kuinka lapsuuden kodissa osasin mennä yöllä silmät kiinni tutun reitin vessaan.  Sittemmin aikuisuuden iskiessä painoksi harteille (heh), on aina välillä tullut pohdittua aamuyön tunteina kaikenlaisia asioita. Esimerkiksi sisustusta, mitkä kengät ostaisin, mitä haluan tehdä isona ja mikä on elämän tarkoitus niin ja että hommaankohan joskus vielä moottoripyörän vai en. Sanomattakin on selvää, ettei tuollaisia pohtiessa aina tule uni takaisin silmään…

 

Aina olen kuitenkin tykännyt nukkua – paljon. Olen iltauninen tyyppi ja minulle klo 22 on nukkumaanmenoajaksi myöhä. Puolisoni taasen on iltavirkku. Jo aikanaan kun hankimme koiran, niin vitsailimme tämän olevan hyvä yhdistelmä: minä vien koiran aamulenkille ja mies sitten aina viimeiselle iltapissalle. Kun suureen haaveeseemme vastattiin ja aloin odottaa esikoistamme, kävi jos raskausaikana välillä mielessäni kysymys: miten minun pitkien yöunieni nyt käy? Toisaalta pystyin minä valvomaan armeijassakin. Pystyn minä siihen lapsemmekin kanssa – koska eihän parempaa syytä olekaan ♥.

 

Raskaana ollessakin kyllä näytti väsyttäneen joskus.

Etukäteen otin hieman selvää vauvan nukkumisesta ja miten sitä voisi mahdollisesti tukea. Lapsemme synnyttyä olin kuitenkin täysin kuutamolla ja pojan valvoessa aina klo 2-4 välisen ajan katsoimme mieheni kanssa telkkarista Britannian perintätoimisto-ohjelmaa. Voi niitä muistoja. Poikamme ollessa kuuden viikon ikäinen, otimme vastasyntyneen unikonsultoinnin: ne vinkit ja se tiedon määrä, wau! Meillä muuttui nukkuminen heti aivan merkittävästi – parempaan suuntaan. Isoin juttu oli se, että aikaistimme nukkumaanmenoajan ilta yhdestätoista seitsemään!

 

Vauvat oppivat nukkumaan, kun heidän kanssaan harjoitellaan. Vanhemmuuden ei tarvitse olla loputonta valvomista.

 

Teija

Olin itsekin aina ajatellut, ettei vauvaa voi opettaa nukkumaan. Ensin on valvottava ainakin puoli vuotta. Sitten on unikoulun paikka. Sitten itketään. Mutta jo kesällä poikamme ollessa vastasyntynyt minulle valkeni se mahtava tosiasia – että vauva voi oppia nukkumaan. Vanhempien lempeällä avustuksella tietysti – ei yksin. Ja niin me aloimme harjoitella pikkuhiljaa.  Meillä nukutaan pääasiassa todella hyvin, toki hampaiden tulo ja flunssat häiritsevät – mutta niistä päästään aika pienellä aina yli.

 

Vastasyntyneet eli 0-12 viikkoiset vauvat

Opintoni ovat alkaneet luontevasti vastasyntyneistä. Vastasyntynyt – käsite pitää sisällään 0-12 viikkoiset vauvat. Tästä ajasta puhutaan myös ”neljäntenä kolmanneksena”. Tämä ajatus on tullut esiin jo kahdessa lukemassani kurssikirjassa: H. Karpin ”Happiest baby on the block” ja T.Hoggin ”Baby whisperer solves all your problems”. Vastasyntyneet nukkuvat hyvin esimerkiksi kantoliinassa – se muistuttaa heitä kohdun lämmöstä ja liikkeestä. He nukkuvat paremmin, eivät hiljaisuudessa – vaan kohinaa kuunnellessaan –aivan kuten kohdussakin.  Olen lukiessani kokenut aika monta ”ahaa elämystä” näin jälkikäteen. Monesti on tullut myös huokaistua – että kumpa olisin lukenut nämä kirjat ennen pojan syntymää. Hyvin me selvisimme kokeneempien neuvoilla ja sillä maalaisjärjelläkin, mutta inasen helpompaa olisi voinut olla jos olisin tiennyt edes teoriassa, kuinka rauhoittaa itkuinen vauva…

 

Haluan ihan ensiksi rikkoa sen käsityksen, että unikoulu olisi yhtä kuin vauvan huudattaminen – näin ei ole. Sitä haluan myös painottaa, että vastasyntyneitä vauvoja ei koskaan unikouluteta. Vastasyntyneiden unta ja rauhoittumista voi ja kannattaa tukea. Hyvä ajatus onkin tämä, jonka Hogg tuo kirjassaan esiin: ”Miten vauvat voisivat osata mitään tänne tullessaan, me vanhemmat opetamme heille kaiken”. Pointti on se, että on lapsen etu, että hän oppii rauhoittumaan ja nukkumaan hyvin. Ei sitä tehdä (pelkästään) vanhempien takia. Sanon tämän siksi näin, että on täysin OK, että vanhemmat haluavat nukkua niin hyvin kuin se pikkuvauvan kanssa on mahdollista.

 

Poika (8 viikkoa) otti päiväunet iltarasteilla.

Vauvavuoden ei tarvitse tarkoittaa sumuista ja väsynyttä aikaa, joka on selviytymistä päivästä toiseen. (Kaikille niille vanhemmille joilla on ollut/on vaikeata haluan sanoa: te todellakin teette parhaanne, eikä tarkoitukseni tällä kirjoituksella ole missään nimessä arvostella teitä. On aivan totta, että osalla vauvoista esim. koliikki on niin paha, ettei sen taltuttamiseksi toimi parhaimmatkaan Karpin 5 ässää (kapalointi, kohina, kylkiasento, liike ja imeminen), vaikka ne tehtäisiin kuinka oikein. Tsemppiä ♥)

 

Vastasyntyneillä ei ole minkäänlaista vuorokausirytmiä ja se on täysin normaalia. Sellaista ei sen kummemmin kannata yrittääkään luoda, ennen noin 12-16 viikon ikää. Vastasyntyneiden unikonsultoinnissa keskitytään seuraaviin tärkeisiin asioihin: miten vauvan paino nousee – syöminen on alussa kaikista tärkeintä, onko vauvalla turvallinen uniympäristö, white noise – ja miten se tukee nukkumista, milloin päiväunet voi ja kannattaa alkaa nukkumaan pimeässä, vauvan väsymyksen merkit ja kuinka rauhoitan itkuisen vauvani ja autan hänet uneen?

 

Tiesittekö, että vauva kannattaa kapaloida kaikkien unien ajaksi? Ja että unien aikana kannattaa myös pitää päällä valkoista kohinaa – vaikkapa sateenropinaa? Vauvan voi kapaloida myös silloin, jos hän on todella hermostunut ja itkuinen. Riittävän lujalla soitettu kohina tai vanhemman itsensä tekemä suhina (se on muuten yllättävän hengästyttävää) yhdistettynä kapalointiin, liikkeeseen ja imemiseen saavat itkuisimmankin vauvan rauhoittumaan nopeasti. Ikiaikaisia keinoja – mutta kuinka ne voisikaan osata tai edes tietää, jos ei ole koskaan aiemmin niitä käyttänyt?

 

Ekojen viikkojen kapalointinäyte.

Omasta kokemuksestani voin sanoa, että ensimmäiset viikot vauvan kanssa olivat niin ”sekavaa aikaa”, että silloin oli vaikea sisäistää mitään ohjeita taikka oppia uutta. Ajatukseni onkin, että ”Vastasyntyneen unipaketti” olisi useimmiten vielä odottavan perheen palvelu. Toki siitä on ehdottomasti hyötyä myös vauvan syntymän jälkeen- vaikka olisikin mennyt jo useampin viikko. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa matkaa kohti parempia unia. Palveluihini tulee toki kuulumaan myös vanhempien vauvojen ja lasten unikonsultointi, mutta siitä lisää myöhemmin.

 

Vastasyntyneiden harjoitusuniohjaukset

Luennot on nyt katsottu, kotitehtävät tehty ja pari kirjaa luettu. Vielä kaksi kirjaa, joista kirjoitan myös esseet ja sitten pääsen vihdoin tekemään ensimmäiset ”harjoitusuniohjaukset”. Tulen tekemään neljä vastasyntyneen (0-12viikkoa) uniohjausta mentorini tuella. Jotta oppisin mahdollisimman paljon, toivon että löytäisin vapaaehtoisasiakkaiksi yhden odottavan perheen ja kolme eri ikäistä vauvaa 3-12 viikon väliltä.

 

Lähetän ensin perheelle kyselylomakkeen, jonka pohjalta laadin ehdotukset ja vinkit vauvan unien tukemiseksi. Ennen kuin lähetän ehdotuksen takaisin perheelle mentorini tarkistaa sen ja antaa mahdolliset lisäyksensä/korjauksensa ohjeisiini. Sitten sovitusti konsultointi tehdään perheen toiveen mukaan joko puhelimessa tai kotikäyntinä. Koska asun Ylöjärvellä, en valitettavasti voi tulla kotikäynnille Äkäslompoloon vaikka haluaisinkin nähdä lunta ja päästä hiihtämään. Ilmoittelen somessa sitten vapaista harjoitusohjauksista, kun ne ovat ajankohtaisia.

 

Kesäinen lepohetki, Onska 3 kk.

On kyllä mahtavaa opiskella asioita, jotka todella kiinnostavat itseä. En muista tällaista fiilistä ollenkaan niiltä kunnallisoikeuden oppitunneilta, joilla aikanaan istuin.

 

Unisin, mutta opiskeluintoa puhkuvin terveisin
Teija / Uneksija

 

Voisit kiinnostua näistä..

Kommentoi