NUKKUMISEN HAASTEET TAAPERO- JA LEIKKI-IÄSSÄ – Apua iltoihin ja öihin

16/03/2023

Teija

NUKKUMISEN HAASTEET TAAPERO- JA LEIKKI-IÄSSÄ – Apua iltoihin ja öihin

Taapero- ja leikki-ikäisten lasten nukkumaanmeno muuttuu yhtäkkiä temppuiluksi ja nukuttaminen tuntuu kestävän jopa tunnin. Iltaan ei jää vanhemman omaa aikaa, etenkin jos nukutettavia lapsia on useampia. Lisäksi mukaan voivat astua erilaiset pelot pimeästä ja hirviöistä. Kuulostaako tutulta? Tässä tekstissä kerron perustietoa, kuinka nukkumaanmenoa voi helpottaa ja saada siitä lapselle positiivisen, mielekkään asian. Monet vanhemmat toivoisivat, ettei huoneessa tarvitsisi istua tuntitolkulla, eikä edes puolta tuntia. Asia on täysin ratkaistavissa, kun nukkumaanmenoon on käytössä oikeat työkalut.

Päivärytmin tarkastelu:

Ensimmäisenä on hyvä tarkastella lapsen päiväunta ja sen vaikutusta nukkumaanmenoon, sekä ehdottomasti myös yöheräilyihin tai (liian) aikaiseen aamujen heräämiseen. Yleensä 2,5- ja 3-vuoden välillä on hyvä aika jättää päiväunet pois. Monesti luullaan, että lapsi ei jaksa koko päivää ilman päiväunta tässä iässä, mutta uskokaa pois, kyllä he jaksavat! Tai no, jos nukkumaanmeno on vasta lähempänä klo 21, tulee varmasti päivästä ja hereillä oloajasta liian pitkä, jolloin nukkumaanmeno onkin haastavaa. Tässä siirtymävaiheessa päiväuni on hyvä rajata noin 40–60 minuuttiin, ja kokeilla olla joitakin päivä jo ilman päiväunta. Hyvä nyrkkisääntö on, että päiväunista noin 5,5–6 tunnin päästä on monesti paras nukkumaanmenoaika, jotta yliväsymys ei ehdi iskeä vasten kasvoja. Jos päiväuni olisi klo 13–14, olisi 19.30–20 nukkumaanmenoaika optimaalinen. Kun päiväunia ei ole, nukkumaanmenoa voi hilata aiemmaksi, niin, että hereilläoloaika on aamun heräämisestä noin 11–12 tuntia. Taaperot ja leikki-ikäiset lapset kaipaavat yhä pitkän yöunen, 11–12 tuntia, ja paras tapa saavuttaa se on laittaa illalla tarpeeksi ajoissa sänkyyn. Jos siis tuntuu, että lähemmäs 3-vuotias lapsi ei meinaa rauhoittua illalla sänkyyn, juttua ja energiaa riittää tunniksikin, ja hän nukkuu vielä 1,5 tunnin päiväunet, on todennäköisesti syy tässä.

Pelot ja painajaiset:

Jos lapsella ilmenee pimeän pelkoa tai muita pelkoja, jotka vaikuttavat nukkumaanmenoon, voi hyvin käyttää himmeää yövaloa tuomaan turvaa. Peloista on hyvä käydä keskustelua päivällä, jotta pelon mahdollinen syy ja kohde löytyisi. Pelkoihin voi käyttää mielikuvitusta, esimerkiksi lapsen kanssa, joka pelkää hirviöitä, voi suihkuttaa huoneeseen sumutepullossa olevaa vettä ennen nukkumaanmenoa. Tämä on ”hirviösuihketta” joka karkottaa hirviöt. Myös kirjoja ja satuja voi käyttää apuna, kertomalla positiivisia ja hauskoja tarinoita pelon kohteesta. Pimeään voi myös järjestää päivällä kivoja aktiviteetteja, jotta lapsi tottuu pimeään saaden siitä hauskan kokemuksen. Taskulamppuleikki onkin hyvä vaihtoehto tähän; vanhempi voi piilottaa heijastimia tai leluja pimeään huoneeseen, joita lapsi etsii taskulampun avulla. Uneksijan verkkokaupassa on myös saatavilla pari erilaista eläinaiheista yövaloa, joista laiskiainen heijastaa ihanan tähtitaivaan huoneen kattoon.

Harjoittelun avuksi taaperon 4 ärrää:

Nukkumaanmenon apuna voi käyttää Taaperon 4 ärrää. Nimi tulee englanninkielisistä sanoista Rules (säännöt), Roleplay (roolileikki), Rewards (palkitseminen) ja Returns (palautukset). Nämä toimivat yleensä erittäin hyvänä motivaationa lapsen nukkumaanmenolle. Yhdessä voi askarrella julisteen, johon kirjoitetaan tai tulostetaan kuvalliset ohjeet yhdessä luoduista (esim.) kolmesta säännöstä. Sääntöjen tarkoitus on tarkoitus olla yksinkertaisia ja kertoa selkeästi mitä on tarkoitus tehdä. Esimerkiksi ”pysy sängyssä”. Palkitsemisella on tarkoitus motivoida noudattamaan sääntöjä. Palkinto voi olla esimerkiksi tarra tai leima, joita keräämällä tietyn ennalta sovitun määrän, lapsi saa jonkin isomman palkinnon.

Roolileikin tarkoituksena on antaa lapselle käsitys siitä, mitä häneltä odotetaan. Tässä on hyvä käyttää apuna lapselle mieluisaa unilelua. Lapsi voi kertoa lelulle unisäännöt, peitellä sänkyyn ja sen jälkeen huoneesta poistutaan. Huoneen ulkopuolella kehutaan lelua ja sen jälkeen palataan antamaan sille tarra. Mikäli lapsella on taipumus poistua sängystä, hänet palautetaan joka kerran omaan sänkyyn. Tässä ei jutella, ei ärähdetä eikä edes katsota silmiin. Palautuksen tulee olla niin tylsä kuin mahdollista. Mikäli neljä ärrää tuntuisi hyvältä ratkaisulta teidän perheellenne, voit ostaa siitä kertovan oppaan täältä. Neljää ärrää voi käyttää sellaisenaan, tai muun unikoulun tukena.

Milloin junnusänkyyn?

Tiesitkö muuten, että yleensä onnistuneimman siirtymän pinnasängystä juniorisänkyyn saa tehtyä vasta lähempänä 3-vuoden ikää. Mikäli siirto tehdään paljon aiemmin, taapero ei tule sängyssä todennäköisesti pysymään ja palautuksia tarvitsee tehdä kymmenittäin. Lapsen impulssikontrolli ei ole vielä kehittynyt riittävästi ennen kolmea ikävuotta, ja sen takia lapsi poistuu sängystä hakemaan sen minkä on nähnyt ja haluaa. Vaikka lapsi pääsisi pinnasängystä kiipeämään pois, tapahtuu poistuminen silti harvemmin kuin juniorisängystä yleensä. Unipussia voi hyvin käyttää vielä senkin jälkeen, kun lapsi on siirretty juniorisänkyyn. Unipussi vähentää huomattavasti pinnasängystä yli kiipeämistä, mutta myös juniorisängystä poistumista. Unipusseja on olemassa myös lahkeellisia, mikäli se tuntuisi paremmalle vaihtoehdolle.

Mikäli taapero tai lapsi herää jatkuvasti aamuyöllä kyselemään ”onko jo aamu?”, tämä uniharjoittelukello toimii yleensä loistavasti. Lapsen ei tarvitse osata kelloa, vaan tässä värit ja kuvat osoittavat onko edelleen aika nukkua vai joko sängystä saa nousta. Tästä on monesti iso apu siihen, ettei lapsi nouse herättämään vanhempia aamuyöllä. Kello toimii myös itseasiassa yövalona, jolloin sitä ei tarvitse välttämättä olla erikseen.

Taaperot ja leikki-ikäiset tarvitsevat todella paljon aktiivista aikaa päivään. Onkin ihan täysin mahdollista, että jos energiaa ei ole päässyt kuluttamaan päivän aikana tarpeeksi, on iltaisin fyysisesti liian aliväsynyt. Tällöin nukkumaanmenossa voi myös olla haasteita ja nukahtaminen kestää pitkään. Siksi onkin tärkeää tarjota riittävästi ulkoilua ja aktiviteetteja päivittäin!